Heikot muodot ja sidosääntäminen englanniksi: schwa, gonna, wanna ja I'd've
Weak Forms and Connected Speech
Tällä sivulla
Tavoite
Tämän oppitunnin jälkeen kuulet ja osaat sanoa kielioppisanojen (can, was, to, of, and) lyhyet, heikot äänteet, ymmärrät lyhennetyt muodot myös kaksinkertaiset (I'd've), tunnistat arkiset lyhenteet kuten gonna ja dunno, pysyt mukana, kun sanat liukuvat nopeassa puheessa yhteen, ja osaat sijoittaa painon oikeaan kohtaan.
Perusajatus
Englannilla on vahva rytmi. Tärkeät sanat – substantiivit, pääverbit, adjektiivit, adverbit – ovat painollisia: ne ovat kovempia, pidempiä ja selkeämpiä. Kielioppisanat – apuverbit, artikkelit, prepositiot, pronominit – ovat yleensä painottomia, joten niistä tulee lyhyitä ja heikkoja.
Ajattele lausetta rivinä korkeita tolppia, joiden välissä on köysi. Tolpat ovat sisältösanoja. Köysi on kielioppi. Nopeassa puheessa köysi notkuu ja melkein koskettaa maata: What do you want to do? kuulostaa suunnilleen muodolta "wotcha wanna do?". Kielioppi on yhä olemassa, mutta kuulet sen muutamana nopeana, pehmeänä äänteenä.
Siksi oppija, joka osaa kieliopin, ei usein ymmärrä elokuvia tai keskusteluja. Hän kuuntelee sanojen was, to ja have sanakirja-ääntämistä, mutta tavallisessa puheessa sitä ei juuri koskaan kuule. Useimmissa näistä heikoista muodoista on sama vokaali: lyhyt, rento ääni, jossa suu on puoliavoin ja kieli lepää keskellä suuta. Sen nimi on schwa /ə/, ja se on englannin yleisin äänne.
Suomi ja englanti
Suomessa jokainen tavu lausutaan suunnilleen yhtä selvästi, paino on aina sanan ensimmäisellä tavulla, ja painottomatkin vokaalit kuulostavat täysiltä: kup-pi tee-tä. Suomessa ei ole schwaa lainkaan. Siksi englannin heikot muodot kuulostavat suomalaisesta ”huolimattomilta”, ja suomalainen lausuu helposti jokaisen kielioppisanan täytenä – juuri sitä, mitä kutsutaan rallienglanniksi. Hyvä uutinen: suomen puhekielikin lyhentää (mä oon, en mä tiiä), joten ilmiö on tuttu.
| Suomi | Englanti | Mikä on toisin? |
|---|---|---|
| minä olen → mä oon | I am → I'm | Hyvä uutinen: puhekieli lyhentää kummassakin kielessä |
| en minä tiedä → en mä tiiä | I don't know → dunno | Hyvä uutinen: sama ilmiö, eri sanat |
| kuppi teetä (jokainen tavu täysi) | a cup of tea → ”cuppa tea” | suomessa ei heikkoja muotoja; englanniksi of heikkenee schwaksi |
| hotelli, banaani | hotel, banana | suomessa paino aina 1. tavulla; englanniksi paino voi olla myöhemmin, ja painottomat tavut heikkenevät |
| Minähän lukitsin oven! | I did lock the door! | suomessa korostus liitteellä tai sanalla kyllä; englanniksi painolla |
Lyhyesti: englannin rytmi syntyy vahvojen ja heikkojen tavujen vaihtelusta – anna kielioppisanojen heiketä ja säästä vahva muoto painolle.
Muoto
Kielioppisanojen heikot muodot (IPA on osiossa Kirjoitus ja ääntäminen)
| Sana | Vahva muoto kuulostaa | Heikko muoto kuulostaa | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| can | "kan" | "kn" | I can swim. |
| was | "woz" (UK), "wuz" (US) | "wz", hyvin lyhyt | She was late. |
| were | "wur" | "wuh" (UK), "wer" (US) | They were tired. |
| have | "hav" | "uv" | Where have you been? |
| do | "doo" | "duh" | What do you think? |
| to | "too" | "tuh" | I want to go. |
| of | "ov" (UK), "uv" (US) | "uv" tai "uh" | a cup of tea |
| for | "for" | "fuh" (UK), "fer" (US) | It's for you. |
| and | "and" | "un" tai "n" | fish and chips |
| a / an | "ay" / "an" | "uh" / "un" | a cup, an apple |
| the | "thee" | "thuh"; vokaaliäänteen edellä lyhyt "thi" | the cup, the apple |
| at / from | "at" / "from" | "ut" / "frum" | at home, from London |
Lainausmerkeissä olevat kirjoitusasut ovat englanninkielisen lukijan apukirjoitusasuja, eivät suomen kirjoitusasuja: esimerkiksi "uh" ja "tuh" tarkoittavat schwaa /ə/, eivät suomen u:ta, ja "th" on soinnillinen /ð/. Tarkat äänteet ovat IPA:na osiossa Kirjoitus ja ääntäminen. Vokaaliäänteen edellä the kuulostaa lyhyeltä "thi"-muodolta (the apple) ja to lyhyeltä "tu"-muodolta (to eat), ei "thuh"- ja "tuh"-muodoilta.
Lyhennetyt muodot, myös kaksinkertaiset
| Pitkä muoto | Lyhennetty muoto | Kirjoitetaanko? |
|---|---|---|
| it will | it'll | kyllä (arkinen) |
| there will | there'll | kyllä (arkinen) |
| should have / could have / would have | should've / could've / would've | kyllä (arkinen) |
| I would have | I'd've | harvoin; lähinnä puheessa |
| would not have | wouldn't've | harvoin; lähinnä puheessa |
Arkiset lyhenteet
| Pitkä muoto | Lyhenne | Voinko kirjoittaa sen? |
|---|---|---|
| going to (futuuri) | gonna | vain hyvin arkisissa viesteissä, laulujen sanoissa, dialogissa |
| want to | wanna | kuten yllä |
| (have) got to | gotta | kuten yllä |
| have to | hafta | kirjoitetaan harvoin |
| let me | lemme | vain arkisissa viesteissä |
| I don't know | dunno | vain arkisissa viesteissä |
| kind of | kinda | vain arkisissa viesteissä |
| should have / could have | shoulda / coulda | vain arkisissa viesteissä |
Käyttö
1Kielioppisanojen heikot muodot
Tavallisessa puheessa apuverbit, artikkelit, prepositiot ja pronominit ovat heikossa muodossa, yleensä schwan kanssa. Kielioppisana saa vahvan muodon, kun se on painollinen: lyhyissä vastauksissa, vastakohdassa (A1-17) ja – apuverbit ja prepositiot – lauseen lopussa (Yes, I can. Where are you from?). Objektipronominit (him, her, them, us) ja artikkelit pysyvät yleensä heikkoina myös lopussa: I asked him.
2Lyhennetyt muodot, myös kaksinkertaiset
Lyhennetyt muodot ovat apuverbien ja sanan not tavallinen puhuttu muoto. Kaksinkertaiset lyhenteet kuten I'd've ja wouldn't've ovat puheessa hyvin yleisiä, erityisesti kolmannen tyypin if-lauseissa (B1-07) ja rakenteissa should have / could have (B1-09), mutta ne kirjoitetaan yleensä pitkinä. Opit näiden kieliopin myöhemmin; tässä opettele tunnistamaan äänteet.
3Arkiset lyhenteet: gonna, wanna, gotta ja muut
Nämä ovat yleisten ilmausten tavallisia rentoja puhuttuja muotoja. Niitä voi hyvin sanoa keskustelussa; kirjoituksessa käytä niitä vain hyvin arkisissa viesteissä, laulujen sanoissa tai dialogissa. Gonna korvaa vain rakenteen going to + verbi (tulevaisuus), ei koskaan rakennetta going to + paikka. Wanna tarkoittaa yleensä want to; hyvin rennossa puheessa se voi tarkoittaa myös want a (I wanna coffee). Lisähuomio edistyneille: kun want ja to kuuluvat lauseen eri osiin, wanna-muotoa ei käytetä – Who do you want to win? (= haluat, että joku voittaa) ei muutu wanna-muotoon (B1-18).
4Sidonta, kadonneet äänteet ja muuttuneet äänteet
Nopeassa puheessa sanat liukuvat yhteen. Sidonta: sanan loppukonsonantti liittyy seuraavan sanan alkuvokaaliin (an apple kuulostaa muodolta "a-napple"). Kadonneet äänteet: konsonanttien välissä oleva t tai d katoaa usein (next week kuulostaa muodolta "neks week"). Muuttuneet äänteet: d tai t + you muuttuu usein j- tai tš-äänteeksi (did you kuulostaa muodolta "didja"). Nämä ilmiöt piilottavat usein kielioppisanoja.
5Lausepaino: sisältösanat, kielioppisanat ja vastakohta
Neutraalissa lauseessa sisältösanat ovat painollisia ja kielioppisanat painottomia; vahvin paino osuu yleensä viimeiseen sisältösanaan. Kun pääpaino siirtyy toiseen sanaan – jopa kielioppisanaan – syntyy vastakohta tai korostus.
Yleisiä virheitä
Ansoja suomenkielisille
1. Jokainen sana täytenä → of kuin ”off” ja and kuin ”änd”. Suomen ääntäminen noudattaa kirjoitusasua, ja jokainen tavu lausutaan selvästi. Siksi suomalainen sanoo of-sanan helposti kirjoitusasun mukaan ”off”, to-sanan täytenä ”tuu” ja and-sanan täytenä ”änd” (nämä ovat vältettäviä muotoja). Englanniksi tämä kuulostaa hitaalta ja kankealta, ja of f-äänteellä voi kuulostaa sanalta off.
2. Was ja is s-äänteellä → soinnillinen /z/ puuttuu. Suomessa ei ole /z/-äännettä, joten was, is, has ja does lausutaan helposti terävällä s:llä. Heikossa muodossa tämä erottuu erityisen selvästi, koska sanasta jää jäljelle melkein pelkkä loppukonsonantti: She's kuulostaa silloin ”shiis”-muodolta. Anna äänen soida: kokeile pitää kättä kurkulla, ja tunnet värinän.
3. Gonna ja wanna kirjoitelmassa. Suomalaiset nuoret kuulevat englantia paljon sarjoista, peleistä ja musiikista, joissa gonna ja wanna ovat normaaleja. Siksi ne päätyvät helposti myös kouluesseisiin ja ylioppilaskokeen kirjoitelmiin. Puheessa ne ovat oikein, mutta muodollisessa tekstissä kirjoita pitkä muoto.
4. Paino ensimmäiselle tavulle → väärä sana painotettu. Suomessa paino on aina sanan ensimmäisellä tavulla, ja korostus tehdään usein liitteellä (minähän) tai sanalla kyllä. Englanniksi sekä sanapaino että lausepaino vaihtelevat, ja painon paikka kantaa merkitystä. Jos painotat kielioppisanaa ilman syytä, kuulija kuulee vastakohdan, jota et tarkoittanut.
Älä sekoita
gonna (tulevaisuus) vai going to (liike) – Vain tulevaisuutta ilmaiseva muoto lyhenee.
heikko muoto vai vahva muoto – Samalla sanalla on kaksi ääntämystä; paikka ja paino ratkaisevat. Apuverbit ja prepositiot saavat vahvan muodon lauseen lopussa ja lyhyissä vastauksissa: Yes, I can ei koskaan pääty heikkoon "kn"-muotoon. Objektipronominit pysyvät heikkoina: I asked him.
's = is vai 's = has – Lyhennetty muoto kuulostaa samalta; seuraava sana kertoo, kumpi on kyseessä (A1-14, A2-16).
Kirjoitus ja ääntäminen
- Schwa /ə/ on lyhyt, rento vokaali, jossa suu on puoliavoin, kieli lepää keskellä suuta eivätkä huulet pyöristy. Se on englannin yleisin äänne, ja useimmissa heikoissa muodoissa on se: about /əˈbaʊt/, banana /bəˈnɑːnə/ (UK), /bəˈnænə/ (US). Suomessa sitä ei ole: älä korvaa sitä a:lla tai e:llä, vaan anna suun rentoutua.
- Vahvat ja heikot muodot: can /kæn/ → /kən/; was /wɒz/ (UK), /wʌz/ (US) → /wəz/; were /wɜː/ (UK), /wɜːr/ (US) → /wə/ (UK), /wər/ (US); have /hæv/ → /həv/, /əv/; do /duː/ → /də/; to /tuː/ → /tə/; of /ɒv/ (UK), /ʌv/ (US) → /əv/, /ə/; for /fɔː/ (UK), /fɔːr/ (US) → /fə/ (UK), /fər/ (US); and /ænd/ → /ən/, /n/; at /æt/ → /ət/; from /frɒm/ (UK), /frʌm/ (US) → /frəm/; a /eɪ/ → /ə/; an /æn/ → /ən/; the /ðiː/ → /ðə/, mutta /ði/ vokaaliäänteen edellä (the apple); to vokaaliäänteen edellä on /tu/ (to eat).
- Was, is, has ja does päättyvät soinnilliseen /z/-äänteeseen, ja of ja have soinnilliseen /v/-äänteeseen – ei f:ään. The-sanan /ð/ tehdään kielen kärki kevyesti etuhampaiden välissä äänen soidessa, ei suomen d:llä.
- Lyhennetyt muodot: it'll /ˈɪtl/; I'd've /ˈaɪdəv/; wouldn't've /ˈwʊdntəv/.
- Muuttuneet äänteet: did you /ˈdɪdʒə/; would you /ˈwʊdʒə/; want to /ˈwɒnə/ (UK), /ˈwɑːnə/ (US); got to /ˈɡɒtə/ (UK), /ˈɡɑːtə/ (US). Äänteet /dʒ/ ja /tʃ/ puuttuvat suomesta: ne eivät ole ”dj” eikä ”ts”, vaan kieli koskettaa ikenen takaosaa ja huulet työntyvät hieman eteen.
- Can't-sanalla ei ole heikkoa muotoa: /kɑːnt/ (UK), /kænt/ (US). Nopeassa amerikkalaisessa puheessa loppu-t voi olla hyvin hiljainen, joten pitkä, painollinen vokaali on tärkein vihje: heikko "kn" = can, vahva "kant" = can't. Suomalaisen etu on, että vokaalin pituuden erottaa helposti.
- Kaksinkertaisissa lyhenteissä on yksi heittomerkki jokaista puuttuvaa osaa kohden: I'd've, wouldn't've.
Kultainen sääntö
Sisältösanat ovat tolppia; kielioppisanat ovat köysi, joka notkuu niiden välissä. Kuuntele heikkoja, nopeita äänteitä – "uh", "uv", "tuh", gonna – ja käytä vahvaa muotoa, kun sana on painollinen: lyhyissä vastauksissa, vastakohdassa sekä apuverbeissä ja prepositioissa lauseen lopussa. Älä lausu jokaista sanaa täytenä kuten suomessa. Sano lyhenteitä vapaasti, mutta kirjoita ne vain hyvin arkisiin viesteihin.
Harjoitukset
A. Muoto
Kirjoita pitkä muoto tai lyhennetty muoto.
-
Mikä on lyhenteen ”I'd've” pitkä muoto?
-
Mikä on lyhenteen ”dunno” pitkä muoto?
-
Kirjoita pitkä muoto: Do you wanna come?
-
Kirjoita pitkä muoto: I've gotta go.
-
Kirjoita lyhennetty muoto: should have
-
Kirjoita pitkä muoto: It'll be cold tomorrow.
B. Merkitys
Kuuntele verkkosivulla ensin jokainen lause.
-
Heikko vai vahva? Sana ”can” lauseessa ”Yes, I can.” …
-
Heikko vai vahva? Sana ”him” lauseessa ”I asked him.” …objektipronominit pysyvät heikkoina myös lopussa
-
Kuulet lyhyen, heikon "kn"-äänteen: ”I kn come on Friday.” Mikä sana se on? …can't on pitkä ja painollinen
-
Mitä 's tarkoittaa lauseessa ”She's got two brothers.”? …
-
Mikä sana saa pääpainon neutraalissa lauseessa ”I bought a new laptop.”? …
-
Mitkä sanat ovat painollisia vastakohdan vuoksi? ”I said Tuesday, not Thursday.” …
C. Etsi virhe
Jokaisessa lauseessa on yksi virhe, tai lause on oikein. Kirjoita korjattu lause tai kirjoita correct.
-
She's gonna to call you later.
-
We're gonna the beach tomorrow.
-
He wanna play football.
-
I'm gonna miss you.
D. Asiayhteydessä
Kirjoita jokaisen lihavoidun lyhenteen pitkä muoto.
Leo: Hey, what are you 17gonna do tonight?
Ana: 18Dunno . I'm 19kinda tired. Why?
Leo: Do you 20wanna see a film? It starts at eight.
Ana: OK, but I've 21gotta finish some work first. 22Lemme call you back.
Leo: Sure. I 23hafta cook dinner anyway.
E. Sinun vuorosi
Kirjoita englanniksi.
-
Sano ja kirjoita lause suunnitelmistasi rakenteella ”going to”. Kirjoita sitten, miltä se kuulostaa rennossa puheessa.
-
Kirjoita lyhyt vastaus kysymykseen ”Can you cook?” ja kerro, kumpaa can-sanan muotoa käytät.
-
Kirjoita lause, joka korjaa väärän tiedon, sano se ääneen ja kirjoita, mitä sanoja painotat.
F. Sekalainen kertaus
Kertaa aiempien oppituntien asioita.
-
A1-17 Can ja can't: osata, voida ja saada englanniksi Täydennä: " you drive?" "Yes, I can."
-
A2-03 Be going to: suunnitelmat ja ennusteet englanniksi Look at those clouds! It (rain).
-
A2-20 Must, have to, mustn't vai don't have to? Säännöt ja velvollisuudet englanniksi Valitse oikea vastaus: You … bring food — there's plenty here.
Vastaukset
A. Muoto
- I would have
- I don't know
- Do you want to come?
- I've got to go.
- should've
- It will be cold tomorrow.
B. Merkitys
- strong
- weak
- can
- has
- laptop
- Tuesday and Thursday
C. Etsi virhe
- She's gonna call you later. / She's going to call you later.
- We're going to the beach tomorrow.
- He wants to play football.
- ✓ I'm gonna miss you.
D. Asiayhteydessä
- going to
- I don't know
- kind of
- want to
- got to
- Let me
- have to
E. Sinun vuorosi
- I'm going to visit my grandmother on Sunday. Relaxed speech: I'm gonna visit my grandmother on Sunday.
- Yes, I can. — strong "can", because it is stressed at the end of a short answer.
- My birthday is in June, not July. — stress on "June" and "July".
F. Sekalainen kertaus
- Can
- 's going to rain / is going to rain
- don't have to
